Monthly Archives: maaliskuu 2016

Liivinmaan liittolainen

Teksti: Juha Mäkitalo & Petteri Virkkunen

Kuva: Natalia Castrillo Bodero

 

Kykenisikö matkailun opiskelija viittaamaan itseensä kyseisen alan ammattilaisena, tai tulevana sellaisena, ilman kokemusta sekä kokemuksia vaihto-opiskelusta?

Samuli S.Kolmannen vuoden opiskelija, Samuli Salo, ei kirjaimellisesti jäänyt ottamaan asiasta selvää, vaan ylitti Suomenlahden kenties nykyhistorian ensimmäisenä suomalaisena etenemään Tallinnaa etelämmäs, aina Riikaan asti. Viroa ja Liettuaa maantieteellisesti syleilevässä Latviassa opiskelee hän tämän artikkelin kirjoittamishetkellä jo kolmatta kuukauttaan neljästä eli kulttuurillinen vaihtokauppa on saapumassa päätökseensä niin kuin lukuvuosikin. Taustalla ei ollut kreationismia, eikä alkuräjähdystä, siis antaa hänen itse vastata, mistä kaikki oikein sai alkunsa.

– Vaihtoon lähteminen on käytännössä ollut itselleni suuremman luokan unelma jo useamman vuoden ajan. Teinivuosien paskahoususta avoimemmaksi ja itsenäisemmäksi persoonaksi kasvaessani alkoivat yksin toteutetut vaihto-opinnot kuulostaa kuumottavan sijaan innostavalta. Isomman suuruusluokan intressejä on aina löytynyt vieraisiin kulttuureihin tutustumiseen, mutta lisäinspiraationani toimi realistinen mielikuva siitä, että parempaa tilaisuutta ulkomailla asumiseen ei hetkeen ole tyrkyllä.

– Kohdemaavalintani kieltämättä vaikuttanee erikoiselta suomalaisten korviin, sillä ovathan Baltian maat lähestulkoon Etelä-Helsinkiä. Poikkeuksellisen suurta kiinnostuneisuuttani Latviaa kohtaan ehkä selittää aiemmista, ikimuistoisista reissuistani sekä mahtavista, paikallisista ystävistäni rakentunut positiivinen mielikuva maan kulttuurista ja sen ihmisistä. Tarkoituksenani oli muutenkin hakea epätavalliseen vaihtokohteeseen, kuten myös kaikilla muilla ryhmäni vaihto-oppilailla.

 

Kaikki SAMKin opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Useimmiten opiskelu/harjoittelu ulkomaisessa oppilaitoksessa/yrityksessä kestää lukukauden tai kaksi. Ensimmäistä kertaa vaihtoon hakevat ovat valintajonossa ensimmäisenä. Pääsääntöisesti vaihtoon voivat hakea kaikkien koulutusalojen opiskelijat, jotka ovat hakuhetkellä opiskelleet SAMKissa vähintään yhden vuoden ajan. Ennen vaihtoa pitää suunnitella etukäteen koko seuraavan lukuvuoden opinnot.

– Vaihtoon lähtemisessä tekemistä koitui lähinnä paperihelvetistä. Esimerkiksi erilaisia hakemuksia ja muutosilmoituksia tuli lähetellä kohtalaisen runsaasti, mutta missään nimessä en sanoisi prosessia kohtuuttomaksi sen päämäärää ajatellessa. Tärkeintä lienee kuitenkin järkeillä jonkinlainen suunnitelma opintojen suorittamisesta ja aikataulusta yhdessä tutor-opettajan kanssa. Kun asiat ovat asuntoa ja vakuutuksia myöten järjestelty jo Suomen puolella, niin pärjäämiseen kohdemaassa ei tarvita mielestäni juurikaan mitään avointa mieltä, kohtuullisia säästöjä ja vaihtovaatteita kummallisempaa, ohjeistaa Samuli kokemuksen syvällä rintakarvaäänellä.

 

Vaikka Banku Augstskola, jossa hän opiskelee, on vain vuoden vanhempi kuin hän itse, on sitä ympäröivällä kulttuurilla ikää hieman enemmän kuin vain baarikelpoisuuteen.

– Parasta Riiassa, etenkin näin opiskelijan näkökulmasta, on kohtuullisen hintainen sekä vilkas ravintola-alan tarjonta. Ketjuravintoloiden sijaan kaupungista löytyy runsas valikoima äärimmäisen viihtyisiä ja persoonallisia ravintoloita, pubeja sekä kahviloita. Silti lienee sanomattakin selvää, etteivät elinolot ole Baltian maissa aivan Suomen tasolla. Itse en ole kuitenkaan tähän mennessä ehtinyt kaipailemaan Suomesta muuta kuin ystäviäni. Viihtyisin hyvin toisenkin lukukauden Riiassa.

 

Latvian kuulostaessa Samulille jo kuin toiselta kotimaalta on hänen haalimaansa kielitaitoa sekä uusisänmaallisuuttaan tietenkin testattava kysymällä, mikä on tärkein hänen oppimansa lause latviaksi:

– ”Es esmu no somijas un man garšo latviešu alus” eli ”olen suomalainen ja pidän latvialaisesta oluesta”.  Paikallisen kielen puhuminen ei ole täällä todellakaan itsestäänselvyys, joten pelkkä tervehtiminen ja kiitoksen sanominen riittää ilahduttamaan paikallisia. Esimerkkilauseeni on pituudeltaan vakuuttavampi ja sisällöltään huvittavan puoleinen, joten moinen runo suo lausujalleen melkoiset kunnianosoitukset.

Ranskasta SAMKiin opiskelemaan

Teksti: Marika Sandberg ja Susan Österlund Kuva: Marika Sandberg SAMKissa on tällä hetkellä paljon vaihto-opiskelijoita. Olimme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä he ovat Suomesta ja miksi he päättivät tulla tänne opiskelemaan. Haastattelimme Ranskasta tullutta Tom Picamolesia, joka on innokas lumilautailun harrastaja. … read more

Yritysviestintä suuntautumisvaihtoehtona?

Marika Sandbergiä on aina kiinnostanut erilaiset viestinnän opinnot, hän on kiinnostunut valokuvauksesta, kuvan muokkauksesta ja lehtien tekemisestä, joita hän voikin hyvin tehdä yritysviestinnän suuntautumisessa. Marika on luonteeltaan luova ja sen takia hän sopiikin erinomaisesti yritysviestintään. Yritysviestintä on erittäin mielenkiintoinen suuntautuminen, … read more

Harjoittelusta hyvää oppia työelämään varten

Kuva ja teksti: Oskari Sillanpää ja Tommi Lehto   Roope Varhelahti opiskelee kolmatta vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Hän valitsi aikanaan suuntautumikseen taloushallinnon. Opinnot etenivät siihen kohtaan, että harjoitteluun meno oli ajankohtainen. Viiden kuukauden mittaisen palkattoman harjoittelunsa Roope suoritti Pori Energiassa talousyksikössä … read more

Belgiasta opinnäytetyön pariin

Belgiasta opinnäytetyön ääreen Teksti ja Kuva: Lauri Kurru ja Tino Kallioinen   Neljättä vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Henri Musikka on aloittamassa opintouransa suurinta urakkaa, nimittäin opinnäytetyötä. Kysyimme Henriltä hänen tuntemuksiaan opinnäytetyön aloittamisen kynnyksellä.   ”Moro! Olen Henri Musikka, opiskelen liiketaloutta, … read more

SAMKista taloushallinnon ammattilaiseksi

Kuva ja teksti: Matias Sallila ja Mikael Suominen   Haastattelimme taloushallinnon toisen vuoden opiskelijaa Patrik Pohjolaa. Patrik kertoo olevansa erittäin tyytyväinen valitsemaansa suuntautumisalaan ja hän aikookin valmistua ajallaan noin 3.5 vuodessa. Patrik näkee taloushallinnon tulevaisuuden melko haasteellisena työtehtävien ja rutiinien … read more

Markkinoinnin valitseminen

Roni Ihanamäki valitsi kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta markkinoinnin, koska hän koki sen eniten häntä itseä kiinnostavaksi. – Taloushallinnon suljin saman tien pois vaihtoehdoista, koska siinä ollaan liian paljon vain numeroiden kanssa tekemisissä. Viestintää myös pohdin, mutta lopulta oli aika helppo päätös valita … read more